Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt.html



Tämä sivu kuvaa Wikipedian virallista käytäntöä.
Käytäntö koskee kaikkia käyttäjiä.

muokkaa Sallittu aineisto

Wikimedia-säätiöllä on kaikkia projekteja koskeva käytäntö siitä, mitkä tiedostot ovat sallittuja. Nämä käyttösäännöt pohjautuvat kyseiseen käytäntöön, mutta saattavat jossain määrin tiukentaa ehtoja.

muokkaa Vapailla käyttöehdoilla julkaistu aineisto

Wikipediassa säilytettävien tiedostojen tulee olla hyödyllisiä, artikkeleissa käytettäviä tiedostoja. Wikipedia ei ole yleinen kuvavarasto. Lisäksi tiedostojen tulee olla vapaasti käytettäviä, mikä tarkoittaa sitä, että myös niiden kaupallisen käytön ja muokkaamisen tulee olla sallittua. Sallittuja käyttöoikeusehtoja on sivulla Wikipedia:Malline/Tekijänoikeus. Edellä mainittu vapaa aineisto tulisi kuitenkin tallentaa Wikimedia Commonsiin.

Teokset, jotka on julkaistu käyttöoikeuksilla, jotka sallivat kuvan käyttämisen vain Wikipediassa tai lehdistössä tai vain epäkaupalliseen käyttöön, ovat ehdottomasti kiellettyjä.

muokkaa Sitaattioikeus

Wikipediassa saa käyttää ei-vapaita kuvia tai musiikkia tekijänoikeuslain sitaattioikeuden nojalla, jos kuvaa tai musiikkia on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla tai musiikilla ja vain ”hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa” (Tekijänoikeuslaki §22). Kuvat ihmisistä tai eläimistä, ilmakuvat kaupungista, kartat ja niin edelleen eivät siis ole sallittuja.

Wikipedian artikkelin ja sitaattioikeuden perusteella käytetyn teoksen välillä täytyy olla asiallinen yhteys, joka ratkaisevasti auttaa lukijaa muodostamaan kuvaa artikkelin aiheesta. Sitaattikuvaa ei saa käyttää puhtaana kuvituksena vaan siihen tulee omassa tekstissä vedota tai viitata. Näytettä musiikkikappaleesta voi käyttää ”sävellysteoksen havainnollistamiseksi, puolustamiseksi, kuvailemiseksi tai arvostelemiseksi.” Sitaattioikeuden perusteella käytetyissä teoksissa täytyy myös aina mainita tekijä ja alkuperäinen lähde.

Sitaattioikeuden käyttömahdollisuutta harkitessa tulee ottaa huomioon artikkelin ja siteeratun aineiston välistä yhteyttä. Esimerkiksi kuvataiteilijasta kertovassa artikkelissa voidaan siteerata kuvaa taiteilijan maalauksesta, jos sen avulla halutaan osoittaa ja selventää yksityiskohtia taiteilijan tyylistä tai kohdevalinnoista. Hyväksyttävää käyttöä on myös esimerkiksi kuva levyn kannesta artikkelissa, joka käsittelee kyseistä levyä, tai kuva elokuvan mainosjulisteesta kyseisestä elokuvasta kertovassa artikkelissa.

Toisaalta sitaattioikeuden piiriin ei esimerkiksi kuulu jotain maantieteellistä kohdetta käsittelevään artikkeliin liitetty kuva tekijänoikeuden alaisesta kartastosta.

Myös niin sanottuja ”kuvakaappauksia” (engl. screen shot) voidaan Wikipediassa käyttää sitaattioikeuden perusteella rajatusti. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei esimerkiksi joltain verkkosivustolta otettu kuva ole kuvakaappaus.

muokkaa Aineisto, jolla ei ole tekijänoikeuden suojaa

Ilman tekijänoikeutta jäävät työt,

1. jotka eivät ylitä teoskynnystä;
2. joihin ei lain mukaan ole tekijänoikeutta;
3. joiden tekijänoikeus on rauennut.

Tällainen aineisto voi kuitenkin saada suojaa tekijänoikeuden lähioikeuksista, mikä Wikipediassa koskee erityisesti valokuvia, jotka eivät ylitä teoskynnystä.

muokkaa Tekijänoikeuden ulkopuoliset työt

Suomen lain mukaan tekijänoikeutta ei ole

1. lakeihin ja asetuksiin;
2. muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain (189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;
3. valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;
4. viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin;
5. viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin.

Huomaa kuitenkin, että yllä mainitut poikkeukset eivät koske itsenäisiä teoksia, jotka sisältyvät edellä mainittuihin asiakirjoihin. Muiden maiden vastaavista säädöksistä on tietoa Wikimedia Commonsin sivulla Commons:Licensing.

muokkaa Teoskynnys

”Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää niin sanottu teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos.” [1]. Suomen tekijänoikeuslain tulkinnassa teoskynnys on asetettu varsinkin kirjallisissa töissä varsin matalalle. Lähes kaikki kirjalliset työt ylittävät teoskynnyksen ja ovat näin tekijänoikeuden piirissä. Toisaalta valokuvateosten teostason on katsottu asettuvan verraten korkealle. Eräs lähtökohta teoskynnyksen arvoimiselle on se olisiko kuka tahansa samoista lähtökohdista tuottanut samanlaisen lopputuloksen. Jos vastaus on kieltävä esimerkiksi esitysasun puolesta, voidaan työn katsoa sisältävän tekijänsä persoonallista panosta ja ylittävän näin teoskynnyksen. Tämä tarkoittaa myös, etteivät kaikki kaavakuvat tai diagrammit ole automaattisesti ilman tekijänoikeuden suojaa.

muokkaa Lähioikeudet

Lähioikeus on tekijänoikeutta suppeampi oikeus varsinaisen teoksen tallentajalle. Suomen laissa näistä tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista säädetään tekijänoikeuslain luvussa 5 [2]. Esimerkiksi taideteoksesta otettu valokuva ei varsinaisesti ole valokuvateos. Valokuvan ottajaa suojaa lähioikeus tekijänoikeuden sijaan. Muita lähioikeuden piiriin kuuluvia ovat esimerkiksi videointi teatteriesityksestä tai ääninauhoitus konsertista. Suomessa lähioikeus on voimassa 50 vuotta kirjallisen tai taiteellisen teoksen esityksestä tai äänilevyn tai muun äänitallenteen nauhoituksesta.

muokkaa Valokuvien ja valokuvateosten tekijänoikeuksien vanheneminen

Tekijänoikeuslaissa valokuvat luokitellaan teoskynnyksen ylittäviin valokuvateoksiin, jotka ovat oikeutettuja samanlaiseen tekijänoikeussuojaan, kuin muutkin taideteoksiin ja ei-teoskynnyksen ylittäviin valokuviin,joiden suoja-aika on lyhyempi. ”Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos” [3].

”Teostasoon yltäviä valokuvia suojataan tekijänoikeuslain yleisten säännösten mukaisesti, koskien myös niitä valokuvia, jotka on valmistettu ennen vuonna 1995 tapahtunutta valokuvalain kumoamista ja valokuvan suojan siirtämistä tekijänoikeuslakiin.” [4]. Toisin sanoen kaikki valokuvat, jotka ylittävät teostason ovat suojattuja 70 vuotta tekijän kuolemasta huolimatta siitä, minä vuonna kuva on otettu. Teostasoon yltääkseen valokuvan on ilmennettävä valokuvaajan persoonallista leimaa siten, että kukaan muu valokuvaaja ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Valokuvan teostason arvioiminen on vaikeaa ja lopullisen tulkinnan asiasta voi tehdä vain tuomioistuin. Wikipediassa pyritään kunnioittamaan tekijöiden tekijänoikeuksia, joten epäselvissä tapauksissa on syytä olettaa kuvan ylittävän teoskynnyksen.

Suomessa valokuvien tekijänoikeutta ja tekijänoikeuden suoja-aikaa määriteltäessä tulee huomioida vuonna 1927 annettu laki oikeudesta valokuvaan (173/1927), vuonna 1961 annettu laki oikeudesta valokuvaan (405/1961) ja vuonna 1995 annettu tekijänoikeuslaki, jonne kuvia koskevat säädökset tuolloin siirrettiin. Tarkempi selostus lakien siirtymäsäännöksistä ja niiden vaikutuksista suoja-aikoihin löytyy esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunnosta 2003:6.

Olennaisia seikkoja:

1. Vuoden 1927 lain suoja-aika oli kymmenen vuotta kuvan julkaisuhetkestä tai kymmenen vuotta tekijän kuolemasta, jollei kuvaa julkaistu tekijän elinaikana
2. Vuoden 1961 lain suoja-aika oli puolestaan 25 vuotta valokuvan julkistamisvuodesta laskettuna (Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti. Julkisena esittämisenä pidetään myös ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille tapahtuvaa esittämistä. (Tekijänoikeus-laki 8.7.1961/404 2§. Myös julkiseen arkistoon luovuttaminen on tulkittu julkistamiseksi.))
   1. Vuoden 1961 lakia sovellettiin tiettyjen siirtymäsäännösten mukaisesti myös ennen vuotta 1961 valmistettuihin kuviin. Muun muassa 1950-luvulla otettuihin kuviin sovelletaan vuoden 1961 lain suoja-aikoja
   2. Vuoden 1961 lain siirtymäsäännösten mukaisesti vuoden 1927 lain perusteella valmistettuja valokuvia sai kuitenkin edelleen levittää ja näyttää.
3. Valokuvien suoja-aikaa pidettiin 50 vuoteen lailla oikeudesta valokuvaan vuonna 1991. Ne teokset, joiden suoja-aika oli vuoden 1961 lain perustella päättynyt ennen uuden lain voimaantuloa, eivät kuitenkaan saaneet suojaa uuden lain perusteella. Muutoin monien ennen vuotta 1995 otettujen kuvien suoja-aika piteni uuden lain myötä.
4. Vuoden 1995 tekijänoikeuslaissa otettiin käyttöön käsite valokuvateoksesta, jonka suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta mikäli valokuvan teoskynnyksen katsotaan ylittyvän. Vuoden 1995 lain voimaantulosäännösten mukaan lakia sovelletaan sellaisiin lain 49 a §:ssa tarkoitettuihin kohteisiin (eli valokuviin), jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen lain voimaantuloa. Valokuvat joiden suoja-aika on päättynyt ennen vuoden 1995 lain voimaantuloa kuitenkin vapaina.

muokkaa Musiikkiteosten tekijänoikeuksien vanheneminen

Sävellystä voidaan käyttää vapaasti jos teoksen kaikkien tekijöiden kuolinvuoden päättymisestä on 70 vuotta (Yhdysvalloissa 50 vuotta) tai jos teos on kansansävelmä, eli sen tekijä on tuntematon. Tämä ei kuitenkaan koske uusia sovituksia tai sanoituksia. Äänitettä voidaan käyttää vapaasti jos sen julkaisemisesta on kulunut 50 vuotta. Tämä koskee myös uudelleen CD:llä julkaistuja vanhoja teoksia.

Sanoitusta voidaan käyttää vapaasti jos teoksen kaikkien sanoittajien kuolinvuoden päättymisestä on 70 vuotta ( koskee koko Euroopan aluetta ) tai jos sanat on kansansävelmä, eli sen tekijä on tuntematon.

Tekijänoikeuslaki sallii ilman erillistä lupaa musiikin sitaattikäytön, eikä siteeraaminen edellytä lupaa oikeudenhaltijoilta. Ennakkotapauksia hyväksyttävästä musiikin siteeraamisesta internetissä ei juurikaan vielä ole olemassa. Tekijänoikeusneuvosto katsoi lausunnossaan 1996:13, että sävellysteoksia käsitteleviin Internet-julkaisuihin on mahdollista ottaa lainauksia sävellysteoksista, edellyttäen että muutkin sallitun siteeraamisen edellytykset täyttyvät. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1997:9 otettiin se kanta, että elämäkerralliseen multimediaan ei voi sitaattioikeuden nojalla ottaa lyhyitä musiikkinäytteitä.

muokkaa Riittävät tiedot

Suomenkieliseen Wikipediaan tallennetusta kuvasta tai muusta teoksesta on kerrottava tarkat tiedot teoksen lähteestä ja käyttöoikeudesta. Tietojen tarkoitus on kuvata tiedoston sisältöä, varmistaa, että sille ilmoitettu vapaa käyttöoikeus on asianmukainen, tai täyttää lain asettamat vaatimukset tekijän ilmoittamisesta. Jos tiedostossa ei ole tarvittavia tietoja käyttöoikeudesta, lähteestä ja tekijänoikeuksien haltijasta, se poistetaan.

Tietojen ilmoittamista varten kopioi alla olevassa laatikossa näkyvä teksti yhteenvetokenttään ja täytä kaikki kohdat ohjeen mukaisesti.

Kopioi tiedoston sivulle alla oleva teksti ja täydennä kohdat ohjeen mukaan.

{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=
|Lähde=
|Päiväys=
|Tekijä=
}}

Lisäksi sinun on merkittävä tiedoston kuvaussivulle sallittu käyttöoikeudesta kertova malline. Huomaa, että CC-BY- ja GFDL-lisenssit edellyttävät teoksen tekijän mainitsemisen.

muokkaa Lähde

Jos olet itse teoksen tekijä, merkitse kohtaan ”oma teos” tai vastaava. Muussa tapauksessa merkitse, miltä verkkosivulta, kirjasta tai vastaavasta kuva on. Lähde on välttämätön tieto silloin, kun kuvalle on merkitty vapaa käyttöoikeus, mutta kuva ei ole tallentajan oma teos. Se on tekijänoikeuslain mukaan välttämätön myös silloin, kun kuvaa käytetään sitaattioikeuden perusteella.

muokkaa Päiväys

Päiväys tarkoittaa ajankohtaa (päivää, vuotta jne.), jolloin teos on julkaistu. On samantekevää, milloin tiedosto on ladattu Wikipediaan. Tämä on välttämätön tieto silloin, kun teoksen vapaa käyttöoikeus perustuu teoksen ikään ja muulloinkin tiedosta on hyötyä.

muokkaa Tekijä

Tekijä (tekijät) on luonnollinen henkilö, joka on luonut teoksen. Jos ei tekijästä tiedetä muuta, tekijäksi tulee ilmoittaa se henkilö, jonka nimi on ilmoitettu julkaistun teoksen yhteydessä. Teoksella voi olla myös useita tekijöitä. Jos tekijää ei ole mainittu eikä se ole muuten tiedossa, on ilmoitettava tieto julkaisijasta tai kustantajasta.

Tekijä on lain mukaan ”ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.” Logon tekijää (suunnittelijaa) ei ole välttämätöntä ilmoittaa, mutta sekin on toivottavaa.

muokkaa Muut tiedot

|Tekijänoikeuksien haltija=
|Lupa=

muokkaa Tekijänoikeuksien haltija

Kun tekijää ei ole mainittu teoksen yhteydessä, tulee mainita julkaisija tai kustantaja. Koska julkaisija tai kustantaja eivät ole tekijöitä, älä käytä ”tekijä”-tietoa. Sekä tekijää että kustantajaa tai julkaisijaa ei ole tarpeellista eikä teknisesti mahdollista kertoa.

muokkaa Lupa

Jos olet saanut luvan jonkin tiedoston vapaaseen käyttöön, kopio luvasta tulisi lähettää OTRS-järjestelmään tarkistettavaksi ja tallennettavaksi. Kun pyydät käyttöoikeutta, kysy asiaa riittävän selvästi, jotta myönnetty käyttöoikeus sisältää oikeuden käyttää tiedostoa kaupallisesti ja oikeuden muokata tiedostoa. (Kirjepohjia käyttöoikeuksien kysymistä varten.)

OTRS:ään tallennetut luvat merkitään mallineella {{PermissionOTRS}} tai {{PermissionOTRS-ID}}.

muokkaa Moraaliset oikeudet

Teoksen tekijällä on myös niin sanottuja moraalisia oikeuksia. Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei saa muuttaa siten, että tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukataan. Teosta ei myöskään saa saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Teosta ei saa turmella, vääristellä, typistää tai muuten muuttaa niin, että teoksen luonne tai muoto muuttuu. Esimerkiksi teoksen esittämistä sille sopimattomassa ympäristössä (pornografia, politiikka, mainokset) pidetään tekijän kunniaa loukkaavana. Moraalisia oikeuksia ei voi pääsiassa myydä, eikä niistä luopua. [5]

muokkaa Katso myös

• Wikipedia:Tekijänoikeudet
• Ohje:Kuvien lisääminen

muokkaa Aiheesta muualla

• Tekijänoikeusneuvoston rajanvetoa valokuvateoksen ja valokuvan eroista
• Wikimedia-säätiön hallituksen päätös ei-vapaiden kuvien käyttämisestä
• Yhteenveto Wikimedia-projektien tiedostojen käyttösäännöistä

muokkaa Viitteet

1. ↑ Nämä teokset menettivät valokuvasuojansa ennen vuoden 1991 lakiuudistusta eivätkä valokuvia koskevat siirtymäsäädökset vuonna 1991 tai 1995 ole palauttaneet valokuvasuojaa.

muokkaa Lähteet

• http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksista_fi.shtm